keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

minulla ei ole enää vanhempia

Hilkka (1949-2008) & Kari (1948-2011)
Vanhemmiltani sain lahjaksi vaikean, mutta erilaisen elämän. Synnyin kaksi kuukautta liian aikaisin ja vietin elämäni ensimmäiset kaksi kuukautta happikaapissa...
Lähettänyt klo

7 kommenttia:

  1. Katja Kaukonen2. maaliskuuta 2011 klo 1.25

    Voi suru-uutisia. :( Lämmin halaus sinne orpotytölle! Muistot onneksi ovat ja ulkona satuttavan kirkas päivä.

    VastaaPoista
  2. Paula2. maaliskuuta 2011 klo 4.44

    Mua itkettää. Kauniisti ajateltu tuo lahjaksi annettu elämä. Kunpa osaisin itse arvostaa vanhempiani lahjan antajina.

    Halaan sinua täältä etäältä mutta kuitenkin läheltä. Pidä hyvää huolta itsestäsi.

    VastaaPoista
  3. Liiolii2. maaliskuuta 2011 klo 11.37

    Otan osaa suruun... :( Tämmöiset uutiset pysäyttää - vaikka en tunnekaan sinua kuin blogin välityksellä.

    VastaaPoista
  4. HUVIlassa4. maaliskuuta 2011 klo 4.47

    en voi sanoa, että tiedän miltä tuntuu. Vaikka teidänkin miltä vanhemmattomuus tuntuu.
    Voimia tähän elämään pieni Hippityttö!

    VastaaPoista
  5. hippityttö7. maaliskuuta 2011 klo 3.10

    Kiitos Ihanat sanoistanne:)

    VastaaPoista
  6. Näkymätön Lapsi8. maaliskuuta 2011 klo 9.38

    Otan osaa suruun, hippityttö. :(

    VastaaPoista
  7. hippityttö9. maaliskuuta 2011 klo 0.13

    Kiitos sinulle Näkymätön Lapsi:)

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)