on vapaa olo
ei ehdi synkeät ajatukset mukaan kun pitää kääntää päätä eri suuntiin että ehtii huomata kaikki kauniit värit ja kukat
haistelen ja kummeksun
tällaisina hetkinä toivon ettei talvi ja loputon värittömyys ja melankolia tulisi ikinä takaisin, se kauhistuttaa
olen vain nyt
aloitin lukemaan Vanhan rouvan lokikirjaa ja matkustan ajatuksissani ja kuvitelmissani...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti