perjantai 2. syyskuuta 2011

Kami

"En ajattele ihmistä erillään luonnosta, pidän kaikkea olemassaolevaa elämänä. Minusta kaikella on sielu, joella on sielu, puunlehdissä ja sanoissakin asuu jokaisessa oma sielunsa. Ja elämä on kiertokulkua. Joskus se syntyy ihmiseksi, joskus eläimeksi, joskus kenties vuoreksi tai joeksi."

(Shoohei Murai, Tokio, Japani)


Ihmeellinen & lumoava taidenäyttelyelämys! Katselin ihastuneena valokuvia japanilaisista pyhistä paikoista ja tunsin, että tämä on juuri sellaista jota kaipaan ja tarvitsen...


Lähettänyt klo

3 kommenttia:

  1. Merenkauris2. syyskuuta 2011 klo 14.05

    Oi kiitos. <3 Luonnossa on niin paljon elämyksiä, joita henkeä pidätellen ihastella.

    Voi, että rakastankaan yllättäviä kysymyksiä, ne ovat ihanimpia! Hei kuule, minä teen joskus postauksen lempitaiteilijoistani. Niitä on niin hirveän monia, eikä välttämättä pelkät nimet sanoisi mitään. On myös niin monia tauluja, jotka tiedän nähtyäni, mutten pysty muistaan nimiä. Käy joskus kurkaamassa sivultani! ^^

    Jännä, että olen aina miettinyt elämästä samoin, mitä yllä olevassa tekstissä! Ihana huomata etten ole ajatukseni kanssa yksin. :> Tuo vaikuttaa kyllä ihanalta kirjalta, mutta kieltämättä ovat myös minunkin löytämäni. Niistä on riittänyt niin hurjasti iloa ja taidevalokuvakirjoista on upea maalata kuvia joka päivä! ^^

    Syksy on minulle niin iloa ja inspiraatiota täynnä. Sen myrskyissä ja tuulessa tunnen eläväni. Toivottavasti sinäkin! <3

    VastaaPoista
  2. Milka3. syyskuuta 2011 klo 0.33

    Olen luovalla välivuodella, taidebreikillä.
    http://ksopisto.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=7&Itemid=10

    Liityin lukijaksi, koska blogisi on ihana hihi.

    VastaaPoista
  3. hippityttö4. syyskuuta 2011 klo 2.20

    Merenkauris: Kiva kun innostuit, sellainen postaus olisikin tosi kiva! Minäkin olen löytänyt tänä kesänä kirpuista monta inspiroivaa kirjaa, joiden hienoja kuvia on innostavaa katsella...
    Minulla on monia lempitaiteilijoita/teoksia, joista olen ajatellut joskus kirjoittaa jotain ja nyt innostuinkin siitä uudestaan kysymykseni myotä! Se olisikin hauskaa jos löytyisi jotakin samaa ja uutta, joista pidämme...

    Välillä ajattelen, että luonto on suurin inspiraationi lähde. Olen aina ollut luonnonlapsi ja pienempänä asuin maalla, jolloin kaikki tuollainen oli paljon lähempänä ja todellisempana. Onneksi kaupungissakin on paljon luontoa, metsää ja erityisesti meri, jota rakastan. Merenrannalla tunnen eläväni! Niin ja syksy on minunkin vuodenaikani. Jostain syystä syksyllä & keväällä herää aina innostus & ilo:)


    Milka: oi, taidebreikki vaikuttaa aivan ihanan inspiroivalta!

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)