Olin mielenkiintoisella estetiikan luennolla: aiheena hermeneutiikka ja Hans-Georg Gadamer.Ymmärtäminen ja totuus. Merkityksen avautuminen taiteessa, filosofiassa ja elämässä. Ihminen on maailmaan heitetty olosuhteisiin, joihin hän ei voi itse vaikuttaa. Maailmassa-oleminen on näiden mahdollisuuksien löytämistä kohtaamalla totuus tarkoituksellisuuden kautta avautumalla kohti vierasta ja tuntematonta. Kun ihminen kohtaa ennakoimattoman, yllättävän tilanteen, tämä kokemus pakottaa ihmisen mielen avautumaan uudelle muuttaen hänen sisäistä maailmaansa ja ajatustottumuksiaan. Kokemuksen jälkeen hän ei ole enää sama ihminen kuin ennen kokemusta.
Taideteoksen äärellä on mahdollista kokea totuus, jota ei voi kokea muulla tavoin. Vieraus herättää ihmisen ja pakottaa kokijan laajentamaan tajuntaansa uudelle. Jotta totuus tapahtuisi taideteoksen välityksellä, on kokijan astuttava sisälle taideteokseen ja otettava osaa tapahtumaan kuin leikkiin tai peliin. Samalla tavoin teksti voi avautua lukijalle ja puhutella, mutta on ensin keksittävä oikeat kysymykset.
Tämä oli kiintoisa luento sisältämänsä aihepiirin ansiosta, koska juuri näitä asioita olen ajatellut itsekseni paljon. On aika jännää miten eri kursseilla saa vastakaikua niille ajatuksille, jotka pyörivät omassa päässä tai uusia näkökulmia niihin kokemuksiin, joita on tai on ollut omassa elämässä. Tämä tekee yliopisto-opiskelun jännittäväksi seikkailuksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti