Pieni kaunis kirja. Pieniä numeroituja kappaleita kuin runoja. Runollisen kaunista tajunnanvirtaa. Tyylistä ja tekstistä tulee mieleeni Marguerite Duras. Aihekin on samanlainen: hyvin voimakkaita tunteita, rakkaus ja viha, elämä ja kuolema, aistimuksia, kuvitelmia, tunnelmia ja ympäröivän maailman tarkkailemista. Pakottava ja intensiivinen on tämän kirjan lukukokemus.
Helvi Hämäläinen oli 20-vuotias kirjoittaessaan tämän kirjan jo vuonna 1927. Tuolloin aihe oli liian arkaluontoinen ja sopimaton, jotta se olisi voitu julkaista.
Kirjailijan sanoin: "synkässä kellarihuoneessa minä koin hurmautuneita runoelämyksiä ja kirjoitin kauneudesta ja hyvyydestä. Minussa vaikutti äärettömän voimakas kauneudenrakkaus ja kauneudentaju."
Pidän näistä pienistä kirjavinkeistäsi. :) Sait minut kiinnostumaan tästä kirjasta.
VastaaPoistaAjattelin myös kirjoittaa itselleni kirjeen jonka saa avata vasta vuoden päästä, kuten sinäkin olit tehnyt. Ehkä vuoden päästä sitten liikahtaa jokin tai on liikahtamatta, mutta ajatuksena kirjeen kirjoittaminen on joka tapauksessa hauska. :)
Kiva, kun tykkäät:) Tykkään kirjoittaa kirjoista lukuelämysten myötä:)
VastaaPoistaKirjeen kirjoittaminen itselle tulevaisuuteen on jännittävää ja on kiehtovaa nähdä sitten mitä on kirjoittanut ja ovatko asiat muuttuneet.
Pidän Durasta, joten voisi pitää tästäkin. Kiitos vinkistä :)
VastaaPoista